Pieniä sukkia ja pipoja

Pitkästä aikaa sain istuttua näppäimistön ääreen vähän kuin huvin vuoksi :) Paljon on tapahtunut sitten edellisen postauksen. Käsitöitä on valmistunut, mutta aikaa ja jaksamista niistä kirjoittamiseen ei oikein ole löytynyt. Halua kyllä olisi ollut, mutta jotenkin en vain ole saanut aikaiseksi. Nyt tuntuisi siltä, että ainakin halua ja jaksamista taas löytyisi. Aika on sitten eri juttu, mutta aina kannattaa kokeilla :)

Muiden käsitöiden ohella viimeisen vuoden aikana on syntynyt useampia pieniä neuleita. Ja myös käyttäjä näille pienille neuleille. Pikkuinen syntyi tammikuussa ja kotiutumista varten ehdin kuin ehdinkin neuloa sekä villasukat että lapaset ja kaksi pipoa. Sukat olivat kovassa käytössä, kunnes jäivät pieneksi, lapasia ei tullut oikein koskaan käytettyä. Toinen pipo oli valmiiksi miltei pieni, mutta toista käytettiin paljon ja se menee vielä tänä syksynäkin.

Sukat tein Junasukkien ohjeella ja lapasissa käytin pohjana Nauravan Napin pitkien vauvan lapasten ohjetta. Pipot ovat Ullaneuleen perinteisen Siksakmyssyn ohjeella tehty. Tosin omassa sovelluksessani neulon päälaen saumat kiinni sitä mukaa, kun myssyä teen. Näin jää ompeluvaihe pois. Ja isompaan pipoon tein pienen lisäkaitaleen taakse, että sain vähän lisää päänympärystä.

Kotiutumissetti: Junasukat, pitkät lapaset ja siksakmyssy, lankana Zauberball Stärke 6 Schoppel Wolle, puikot muistaakseni sukissa ja lapasissa 2,5 mm ja pipossa 3 mm

Se vähän isompi Siksakmyssy, lanka Zauberball Stärke 6 Schoppel Wolle ja puikot tässäkin muistaakseni 3 mm

Vauvan syntymän jälkeen ensimmäinen valmistunut neule taisi olla uudet villasukat, jotka valmistuivat melkein pieniksi. Parin viikon käytön jälkeen purin kärkikavennukset ja jatkoin jalkateriä pitemmiksi. Kantapäässä kokeilin ensimmäistä kertaa onnistuneesti ristiinvahvistusta ja sen verran nätit tuli, että pitää kokeilla toistekin.

Nämä sukat ovatkin sitten olleet kovassa käytössä ja ovat edelleen. Tosin nyt taas jalka on kasvanut sen verran, että uudet sukat olisivat paikallaan (puikoilla jo :D). Sukat aloitin junasukkien ohjeella ja sovelsin sitten omasta päästä loppuun. Pariksi sukille neuloin pipon omasta päästä. Piposta tuli vähän reilu, mutta jo loppukesästä sitä käytettiin jonkin verran ja varmaan nyt syksymmällä sitä tulee käytettyä kypärämyssyn kanssa. Hyvällä tuurilla on edelleen sopiva ensi kesänä :)

Hattara-setti, lankana Hedgehog Fibres Sock Yarn, väri Daydream, puikot sukissa 2.25 mm ja pipossa 4 mm 

Hattarasukat käytössä kesällä

Pieni keijukaisprinsessa pipoineen heinäkuussa (enää ei istuta paikallaan yhtä rauhallisesti :D)

Joululahjat 2015

Nyt kun kaikki viime joulun lahjat ovat vihdoin omistajillaan, niistä voi kirjoittaakin :)

Sain jo joskus viime vuoden alkupuolella ajatuksen virkatuista lasinalusista joululahjaksi. Ajatuksesta tekoihin kesti kuitenkin aikansa ja joulu oli jo melko lähellä, kun viimein tartuin koukkuun ja lankaan. Valmista tuli kuitenkin ajoissa. Aluksi ajattelin tehdä samanlaisia settejä, mutta toisen kukan jälkeen päädyin tekemään jokaisesta erilaisen. Vähän kuitenkin katsoin, että saan yhteensopivia aikaiseksi. Kukkien pariksi ostin harmaata huopakangasta, josta leikkasin ympyröitä, joihin ompelin kukat kiinni.

Afrikankukka-lasinaluset, yksi setti jokaisella rivillä.

Mallina siis afrikankukka ja lankoina HjerteGran Lima (100 % villa) ja Gjestal Janne (85 % villa, 25 % polyamidi) ja koukun koko oli muistaakseni 3,5. Lankoja jäi vielä jäljelle ja vähän houkuttelisi tehdä itselle samanlaiset...

Lasinalusten lisäksi annoin käsityölahjaksi villasukkia. Siskon mies sai villasukkalahjakortin, jonka toimitus tapahtui maaliskuussa. Hyvänä alkuna numeron 43 sukkaputkelle, näiden lisäksi pitäisi mahdollisimman pian tehdä kolme paria lisää :) Malliksi valitsin Ullasta Dude & Dudetten upean kettinkipalmikon takia. Harvinaista kyllä, tällä kertaa taisin tehdä ainakin lähes täysin ohjeen mukaan. Normaalisti tulee aina sovellettua ainakin jotain.

Kettikipalmikkoa, kuvattu omassa jalassa, joten siihen vähän iso.

Lankana on Zauberball Sträcke 6, hyväksi kokeiltu lanka, tosin uusi tuttavuus paksumpana vahvuutena. Puikot olivat kokoa 2,75. Lankaa jäi jäljelle, joten varsista olisin voinut tehdä pitemmätkin, mutta jotenkin en osaa arvioida langanmenekkiä isommissa sukissa.

Toiset (oikeastaan kahdet) joululahjasukat valmistuivat veljen tytölle. Ensimmäiset annoin etukäteislahjaksi, kun halusin varmistua koosta. Ja toiset sitten ihan viralliseksi joululahjaksi. Näitä oli mukava neuloa ja lisääkin saan vielä tehdä. Tässä vaiheessa sukat ovat jo jääneet pieniksi, mutta sain jo tilauksen uusista ensi talveksi :)

Ensimmäisenä pilkulliset sukat...

...ja toisena raidalliset.

Lankana molemmissa on Viking Babyull ja puikot olivat kokoa 2,5. Ohjeena oli Punomon (entinen Käspaikka) Vauvan polvisukat. Ja näissäkin taisin aika tarkkaan noudattaa ohjetta :) 

Virkatut vieheet

Pari pitkään kesken ollutta neuletta valmistui ja kun aioin kirjoittaa niistä, huomasin, että edellisen postauksen häihin virkkaamani vieheet ovat edelleen esittelemättä! Ilmeisen kiireinen syksy on siis ollut :)

Neuleet jäävät siis vielä odottamaan vuoroaan, nämä kaunokaiset ansaitsevat oman kirjoituksensa. Virkkasin siis siskoni häihin morsiuskimpun lisäksi vieheet sulhaselle, best manille, kaasolle ja morsiamen isälle sekä morsiamelle hiuskoristeen.

Sulhanen antoi best manille vapaat kädet valita vieheen kukka ja molempien taustan huomioiden punainen ruusu oli aika selvä valinta. Toteutus vaati hieman kokeiluja ja netissä surffailua ennen kuin toimiva kokonaisuus löytyi. Ruusu muodostui lopulta tämän ohjeen mukaan ja lehden kehitin itse. Kiinnityksen tein hakaneulalla, tosin best manin mekkoon viehe kiinnitettiin lopulta teipillä.

Vieheen kiinnitys

Sulhasen ja best manin vieheet

Kaason ja morsiamen isän vieheeseen isä antoi minulle vapaat kädet. Päädyin päivänkakkaraan ja kissankelloihin. Molemmat ovat suosikkikukkiani ja tiesin isänkin pitävän niistä. Päivänkakkaran ohje löytyi helposti ja olisi ollut itsekin sovellettavissa. Kissankelloja varten piti kuitenkin tehdä enemmänkin sekä lanka että mallikokeiluja, ennen kuin onnistui. Kaikkiin vieheisiin virkkasin kukkien ja lehtien lisäksi pohjan, jonka toiselle puolelle ompelin hakaneulan ja toiselle puolelle kukat ja lehdet.

Vieheen pohja 

Kaason ja morsiamen isän vieheet

Morsiamen hiuskoristeeseen esitin muutaman vaihtoehdon kimpun kukkien pohjalta. Morsian valitsi värit ja kukat. Vaalean vihreää, luonnonvalkoista ja tummaa vaaleanpunaista, jotka sopivat kauniisti paitsi morsiamelle, myös kimppuun ja pukuun. Kukat ovat olianteri ja teepuunkukka, lehtenä saniainen. Kaikki mallit ovat Caitlin Sainion kirjata 100 virkattua pitsikukkaa. Tästä kirjasta ovat useimmat kimpunkin kukista. Hiuskoristeen pohjana oli tavallinen hiussolki, johon virkkasin päällyksen ja ompelin sen kiinni solkeen. Tähän suojukseen ompelin kiinni lehden ja kukat. Tarkkana sai olla, että koristeen suunta tuli oikein päin kampauksen mukaan :)

Morsiamen hiuskoristeen kiinnitys 

Morsiamen hiuskoristeen lehti

Morsiamen hiuskoriste

Virkattu morsiuskimppu

Elokuun lopulla valmistui pitkäaikainen ja yksi suuritöisimmistä projekteistani. Siskoni meni naimisiin ja tein hänelle virkatun morsiuskimpun sekä hiuskoristeen ja vieheet sulhaselle, best manille, morsiammen isälle ja itselleni eli kaasolle.

Reilu vuosi sitten, kun häävalmistelut olivat käynnistyneet, törmäsin Facebookissa virkattuun kukkakimppuun ja laitoin siitä linkin siskolleni, miten olisi tämmöinen. Olin varma, että tämä ei oikein morsiameen iske, mutta hän innostuikin välittömästi. Siitä alkoi siis lankavarston penkominen, kukkaohjeiden etsiminen ja lisälankojen hankkiminen. Marraskuussa 2014 aloitin kukkien virkkaamisen ja niitä valmistuikin aika tasaisesti pitkin talvea ja kesää.

Tässä ollaan jo aika pitkällä kukkien virkkaamisessa, kesäkuu 2015

Vaikka aikaa oli alunperin hyvin, niin loppurutistus valmistumiseen tuli silti. Elokuun puolivälissä leivottiin häihin ja vietettiin morsiamen ja parin ystävän kanssa iltaa. Samalla aloitettiin kukkien viimeistely ja kukkapohjan suunnittelu. Styroksia tai vastaavaa mietimme aluksi, mutta lopulta päädyimme sukkahousuihin ja vanuun. Jos joskus teen vastaavan työn uudestaan, niin pohjaa voisi vahvistaa esimerkiksi rautalangalla. Nyt kimppu jäi aavistuksen huteraksi, mutta kun siitä piti juuresta kiinni, niin toimi oikein hyvin.

Kukat kostutettuna ja oiottuna, kimpun pohja alussa (näyttää ihan ameebalta :)), elokuun puoliväli 2015

Tästä sitten lähti tiivis päättely- ja ompelu-urakka. Päättelemisessä oli apuna äiti ja kukkia käsittelemässä oli mukana myös 10 kk ikäinen veljentyttö. Onneksi kukkien rutistelu ja ympäriinsä heittely kiinnostivat enemmän kuin niiden syöminen :) Hän tykkäsi kovasti myös tuosta kimpun pohjasta.

Kaikki kukat pääteltynä

Ompelupohjaksi valitsin valkoisen puuvillakankaan. Kankaana olisi voinut olla joku juhlavampikin, mutta tämä oli ompelutyön kannalta helpompi vaihtoehto. Aluksi harkitsimme myös vihreää kangasta, mutta valitsimme valkoisen. Kangas näkyi hieman kukkien välistä, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Ompelin ensin kankaaseen ohjauslangat keskikohdan hahmottamisesti ja sen ympärille aloin sommitella kukkia ja lehtiä.

Ompelu alussa

Koska ompelun aloittaminen tosiaan jäi vähän viime tippaan, viimeiset illat ennen häitä venyivät. Häät olivat lauantaina ja torstai-iltana sain kimpun viimeistelyjä vaille valmiiksi. Tässä vaiheessa vielä tiivistin pohjaa lankasidoksilla, että sain kukat asettumaan mukavasti sen ympärille.

Kimpun pohja tiivistettynä, näyttää nyt enemmän kurpitsalta kuin ameebalta :)

Mahdollista seuraavaa kertaa varten muistiin, että kimpun keskelle tulevat kukat kannattaa ommella vähän tiiviimmin ja reunoille tulevat voi laittaa vähän harvempaan. Kun kimpun muotoilee pohjan ympärille, niin reunat tiivistyvät ja päällinen aukeaa hieman. Hyvä tuli nytkin, mutta tätä en tullut sommittelussa ajatelleeksi :) Muutamia terälehtiä siis omelin yhteen viimeistelyvaiheessa, että asettuivat paremmin, mutta muuten riitti ompelu.

Viimeistelyä vaille valmista

Kun kukat ja kangas oli pingotettu pohjan päälle, sidoin kimpun varren tiiviiksi. Lopuksi viimeistelin pohjan satiininauhalla. Samalla yritin kiristää kimpun ja varren yhtymäkohtaa, mutta kuten alkupuolella kirjoitin, se ei kovin hyvin onnistunut. Mutta käytössä kimppu osoittautui kuitenkin riittävän tukevaksi, joten tästä ei ollut haittaa.

Kimpun alaosa viimeisteltynä

Vähän sirkusmainen pohjasta tuli, mutta onneksi morsiankin piti siitä. Värit valitsin sopimaan morsiamen hiuskoristeeseen. Ja omalla tavallaan pohja toi kimppuun raikkautta, käytössä se ei kuitenkaan näkynyt kovin paljon. Enemmän kyse oli siitä, että sain pohjakankaan laskokset piiloon. Viimeiset pistot valmistuivat kuusi ja puoli tuntia ennen vihkimistä, joten hyvissä ajoin oltiin valmiina :)

Valmis!

Ja ennen kaikkea, häät olivat erittäin onnistuneet. Rennot, tunnelmalliset ja hääparin näköiset, liikuttavatkin. Ehdottomasti yhdet parhaista häistä, missä olen ollut. Kiitokset siis, että sain olla mukana järjestämässä, niin kukkien kuin muidenkin valmistelujen osalta! Morsiamen luvalla vielä kuva kimpusta käytössä. Kaunis morsian <3

Huivi ja virkattuja koreja

Joululahjojen lisäksi alkuvuodesta valmistui vielä eläkkeellejäämislahja eräälle tärkeälle ihmiselle. Syntyi kaulahuivi lämmittämään kesän viileydessä J Olisin halunnut huivin valkoisen, harmaan ja keltaisen sävyissä, mutta koska tyypillisesti silloin kun tarvitsee jotain tiettyä väriä, sitä ei löydy mistään. Jouduin siis tyytymään ruskean ja keltaisen sävyihin ja siitä tulikin jopa alkuperäistä ajatusta parempi.

Kaulahuivi, värit ovat todellisuudessa vähän tummemmat.

Lankan vyöte on nyt kadonnut, mutta yksisäikeistä raidoitettua superwashvillaa lanka oli. Neuloin kaksinkertaisena kahdelta kerältä. Raidat lähtivät eri kohdista liikkeelle, joten valmiiseen huiviin tuli mukavaa vaihtelua. Mallineuleena patenttineule, jonka kanssa aikanaan oli vähän tutustumisvaikeuksia, mutta nykyään se on yksi suosikeistani, erityisesti tällaisissa miehille tulevissa kaulahuiveissa. Puikot muistaakseni 4 mm.

Tässä vielä auringonvalossa, värit eivät tässäkään ihan oikein mene.

Huhtikuussa valmistui vaihteeksi myös jotain itselle. Viime vuonna loppukesästä ostin kaksi vyyhtiä ontelokudetta ajatuksena tehdä sohvalle sopiva kori neuleille ja sitten lopusta kuteesta pienempiä säilytysastioita. Hiukan siis kesti, ennen kuin sain edes aloitettua, mutta ovat jotkut langat odottaneet pitempäänkin J

Ajatuksena oli tosiaan tehdä yksi iso kori ja sen jälkeen, mitä riittää. Aloitin ison kopan ja pohjaa tehdessä kuteen riittävyys alkoi epäilyttää, joten aloitin reunat hiukan aikaisemmin kuin olin ajatellut. Sen jälkeen tein kaksi pienempää astiaa.

Ensimmäinen iso kori (32x23x12 cm)

Kaksi seuraavaa koria (valkoinen 20x20x8 cm ja punainen 19x19x8 cm)

Kun sen jälkeen kudetta tuntui vielä riittävän, päätin tehdä lopuista niin ison korin kuin saan. Tällä kertaa koosta tuli sopiva, mutta kudetta riitti vieläkin.

Suurin kori (38x32x14 cm)

Siitä sai tehtyä vielä kaksi pientä yksiväristä astiaa ja kaksi vielä pienempää raidallisena.

Pienemmät korit (valkoinen 13x13x7 cm ja punainen 12x12x7 cm) 

Viimeiset korit (molemmat 9x9x11 cm)

Kude tuli käytettyä lähes loppuun asti, kuten alla olevasta kuvasta näkyy J

Kaikki korit yhdessä :)

Nämä olivat mukavia virkattavia. Joku vuosi sitten tein vastaavia joululahjaksi ja silloin jäi tekemättä näitä itselle. Oli siis mukava saada näitä omaankin käyttöön, lahjojen saajilla ovat olleetkin käytössä.

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/1956777/?claim=e5qmtb4dx6h">Follow my blog with Bloglovin</a>

Lisää lahjoja

Nyt ovat viimeisetkin joululahjat löytäneet saajilleen, joten nekin voi julkaista täällä :) Nämä annoin lahjakorttina enkä onneksi tainnut antaa lupausta siitä, milloin valmistuisivat. Lopulta kuitenkin valmista tuli hyvissä ajoin ennen seuraavaa joulua.

Ensimmäisenä valmistui kaulahuivi, josta toivomus oli riittävän pitkä ja värivalinta vapaa. Väriksi valikoitui tuollainen liukuvärjätty metsänvihreä, lankana aivan ihana (uusi tuttavuus) Viking Balder, 100 % villaa ja olemuksestaan huolimatta vyötteen mukaan konepestävä lanka. Koepesua ei tullut tehtyä, mutta toivottavasti vyötteen lupaus pitää.

Kaulahuivi kokonaisuudessaan

Aloitin neulomisen kahdella vyyhdillä ja jonkin ajan kuluttua piti käydä ostamassa kaksi lisää. Samalla tarttui mukaan itselle samaa lankaa, mutta eri värissä, pipo/kaulahuiviajatuksilla. Neulominen oli mukavaa, taisin käyttää koon 5 puikkoja ja pituuttakin tuli riittävästi. Kastelun jälkeen ehkä liikaakin. En ole ollut saajaan yhteydessä, joten toivottavasti kuitenkin hyvä.

Tässä väri tulee esille vähän paremmin, todellisuudessa värit ovat vielä vähän syvemmät

Toinen lahja oli villasukat, väritoiveena vihreä. Sukat valmistuivat periaatteessa nopeasti aina, kun vaan ehti neulomaan. Käytännössä aikaa siis kului pari kuukautta... Lankana kuitenkin oli Schoppelin Jeans Ball, tämäkin uusi tuttavuus, tosin muita Schoppelin lankoja on kyllä tullut kokeiltua. Ja lankaa on vielä toinen kerä jäljellä, joku ajatusvirhe ostaessa tuli, että yksi 100 g/420 m kerä ei riittäisi sukkapariin. Eiköhön sillekkin käyttöä vielä löydy :)

Mallineuleena oli edellisen postauksen lapasista tuttu joustinneule, tosin tällä kertaa joustinkerroksella tein 2o, 1n -mallineuletta. Toimivat kummin päin tykkää enemmän :)

Alla "oikea" ja päällä "nurja" puoli

Viimeinen valmistunut lahja on vielä matkalla, joten sen esittelyn aika tulee myöhemmin.

Isälle ja tyttärelle

Muutama joululahja on vielä kirjaamatta tänne blogiin. Tässä tulee yksi, toisen kuvat odottavat kamerassa ja yksi on vielä kesken. Kaikki kuitenkin löytänevät omistajilleen ennen tämän vuoden joulua J

Nämä lapaset kuitenkin valmistuivat ajoissa, taisin päättelyt tehdä jouluaattona. Lapaset menivät veljelleni, vinkin mukaisessa värissä tarpeeseen. Malli on omasta päästä, olen ihastunut tähän mallineuleeseen, jossa joka toisella kerroksella neulotaan joustinneuletta ja joka toisella sileää oikeaa. Useampia sukkia on tullut tehtyä tällä ja nyt nämä lapaset. Tuskin jäävät viimeisiksikään. Erityisen mukavaa mielestäni on se, että sekä oikea että nurja puoli näyttävät yhtä mukavilta. Kun päättelyt tekee siististi, käyttäjä saa itse päättää, kummin päin sukkiaan tai lapasiaan käyttää. Tai vaikka vaihtaa puolta päivän mukaan.

Mallineuleen molemmat puolet

Lankana oli Cascade Yarnsin Cascade 220. Ei ole konepestävää, mutta tuntumaltaan oikein mukavaa. Tämä oli minulle ensikosketus Cascaden lankoihin ja jäi hyväksi vaihtoehdoksi jatkossakin käytettäväksi. Puikot muistaakseni 3,5. Langan menekkiä en enää muista, mutta muistaakseni ostin vain yhden vyyhdin, joka riitti. Aluksi kokeilin näihin intialaista peukalokiilaa, mutta kun en saanut siitä mieleistäni, niin menin perinteisemmällä mallilla. Tämä jäi kuitenkin vähän vaivaamaan, joten pitänee jossain vaiheessa kokeilla kyseistä peukalokiilaa uudelleen.

Toinen otsikon työ valmistui veljeni tyttärelle kastelahjaksi tammikuun alkupuolella. (Kuvat on siis molemmista otettu ajoissa, mutta kirjoittaminen vain on jäänyt J) Värit valikoituivat lankakaupassa sen mukaan, mitkä miellyttivät omaa silmää yhdessä. Malli valikoitui lankojen perusteella Baby Surprise Snow Suit. Lankojen värit suorastaan houkuttelivat raidoittamaan. Pienen metsästyksen jälkeen ohjeen pohjalla oleva Baby Surprise Jacketin ohje löytyi Suuren Käsityölehden versiona Tervon kirjastosta äidin avustuksella. Kiitokset siis sinne!

Haalari kokonaisuudessaan 

Toisin kuin edellinen haalari, tämä oli sopiva ja on ilmeisesti ollut käytössäkin J Muuten menin ohjeen mukaan, mutta tein hihansuihin 1o, 1n joustinneuletta ja hihoihin vähän lisää leveyttä sekä lisäsin pituutta lahkeisiin. Ja netistä löytämieni kuvien perusteella tein napituslistoihin lyhennetyillä kerroksilla tilaa vaipalle. Lanka on edelleen ihana Sirdar Snuggly Baby Bamboo ja puikot tässäkin muistaakseni 3,5.

Tässä värit toistuvat aika hyvin, tumma petroolinsininen ja kahta eri sävyä oranssia

Alkuvuosi on kaikkiaan ollut hyvää aikaa käsitöille, uutta on valmistunut, monta työtä aloitettu, vanhoja jatkettu ja niin edespäin. Aikanaan valmiit ilmestyvät myös tänne, kun kuvaukset tulee tehtyä ja aikaa kirjoittamiselle löytyy J